ARKISTOKOKOELMAT

Työväen Arkiston kokoelmat edustavat sosiaalidemokraattista työväenliikettä, SAK:laista palkansaajaliikettä, yhteiskunnallisia kansalaisjärjestöjä ja näihin liittyviä yksityishenkilöitä. Aineistot ulottuvat 1800-luvun jälkipuolelta nykypäivään. Valtaosa aineistosta on suomenkielistä, mutta kokoelmiin kuuluu myös esimerkiksi ruotsin-, englannin- ja venäjänkielistä aineistoa.

Arkistokokoelmien ytimen muodostavat sosiaalidemokraattisten puolueiden ja niiden piiri- ja paikallisjärjestöjen, kuten eri paikkakunnilla toimivien kunnallisjärjestöjen ja työväenyhdistysten, arkistot. Suurimman arkistonmuodostajan, Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP), laaja arkisto sisältää aineistoa SDP:n ja sen edeltäjän Suomen Työväenpuolueen toiminnasta. Lisäksi kokoelmissa on Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattisen Liiton (TPSL) arkisto sekä Suomen Sosialistisen Työväenpuolueen (SSTP) aineistoa. Työväenyhdistysten aineistoa on kokoelmissa yli 2 700 yhdistykseltä kautta maan. Tietoja on koottu myös luovutetun Karjalan työväenyhdistyksistä.

Ammattiliittojen ja niiden paikallisjärjestöjen arkistot puolestaan koostuvat Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön (SAK) ja sen edeltäjän Suomen Ammattijärjestön (SAJ) jäsenliittojen sekä paikallisten ammattiosastojen aineistoista. Yhteensä kokoelmiin kuuluu yli 5 000 ammatillisen järjestön arkistoa esimerkiksi teollisuuden ja palveluiden aloilta.

Kokoelmat sisältävät myös monipuolisesti työväen sivistys-, musiikki- ja näyttämötoiminnan, nuoriso-, nais- ja raittiusliikkeen sekä eläkeläisjärjestöjen arkistoja. Kokoelmiin kuuluu myös muun muassa ensi kotien, vakuutuskassojen, muiden sosiaalisten järjestöjen, harrastejärjestöjen sekä esimerkiksi vähemmistöjen oikeuksia ajavien kansalaisjärjestöjen arkistoja.

Lisäksi kokoelmat kattavat laajan kirjon edistysmielisen osuustoimintaliikkeen yritysten ja järjestöjen arkistoja, suurimpina kokonaisuuksina Kulutusosuustoiminnan Keskusliiton, Keskusosuusliike OTK:n, Haka oy:n, Kansa-yhtymän ja Osuusliike Voiman arkistot. Paikallisten osuuskauppojen arkistoja on kokoelmissa yli 200 eri osuusliikkeeltä.

Joistakin historiallisesti merkittävistä aiheista tai aikakausista on kerätty kokoelmia – erityisesti mainittakoon vuosien 1905–1906, 1917 ja 1918 kokoelmat. Vuoden 1918 kokoelmaan kuuluu esimerkiksi väkivallanteoista kunnittain koottu terroritilasto, joka käsittää sisällissodassa kuolleet punaiset.

Henkilöarkistot koostuvat erityisesti työväenliikkeessä toimineiden valtakunnallisten ja paikallisten vaikuttajien aineistoista. Viime vuosina kokoelmat ovat karttuneet myös esimerkiksi vammais- ja sateenkaariaktivistien henkilöarkistoilla. Lisäksi lehtileikkeisiin pohjaavassa Elämäkerta-kokoelmassa on tietoja lukuisista työväenliikkeessä vaikuttaneista henkilöistä.

Arkiston yhteydessä toimivan Työväen muistitietotoimikunnan kokoelmaan kuuluu erityisesti työväenliikkeeseen ja sen historiaan kytkeytyvää haastattelu- ja muistelma-aineistoa yli 8 500 kertojalta. Työväen muistitietotoimikunta harjoittaa aktiivista keruutoimintaa, joka keskittyy työväenliikkeen toimijoiden ohella myös laajemmin yhteiskunnan sosiaalihistoriaa ja vapautumiskehitystä käsittelevien haastatteluiden ja muistelmien tallentamiseen. Muistitietoaineistoista voi lukea tarkemmin täältä.

Arkiston laaja valokuva- ja julistekokoelma pitää sisällään yli miljoona valokuvaa ja arviolta kymmenentuhatta erilaista julistetta. Valokuva- ja julistekokoelmistamme kerrotaan enemmän täällä.

Kokoelmiin kuuluu myös audiovisuaalista aineistoa eli äänitteitä ja videoita. Kansan Elokuvan filmien kopiot ovat katsottavissa arkiston tiloissa. Lisäksi työväenliikkeen elokuvista on koottu kattava filmografia.

Osa aineistoista on digitaalista ja tutkittavissa sähköisesti. Osin tai kokonaan digitaalisena on esimerkiksi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen ja joidenkin ammattiliittojen toimielinten pöytäkirjoja sekä vuosien 1905–1906, 1917 ja 1918 kokoelmat. Digitaalista asiakirja-aineistoa voi lukea arkiston Yksa-tietokannasta joko kotikoneelta tai paikan päällä arkistolla. Digitaalisia valokuvia ja julisteita voi puolestaan selata Finnassa. Digitaalisen aineiston määrää kasvatetaan resurssien puitteissa. Valtaosa arkistoaineistosta on kuitenkin yhä analogisessa muodossa ja siten tutkittavissa vain arkiston tiloissa Helsingissä.

Tutkijapalvelut-osiosta voi lukea tarkemmin siitä, miten kokoelmia on mahdollista tutkia.